Minä

 
 
gem-3328166_1920.jpg
 
 

Olen Anne, 36-vuotias nainen Seinäjoelta. 

Olen naimisissa ja perheeseeni kuuluu puolison lisäksi viisi karvaista ystävää; kaksi koiraa ja kolme kissaa. Olen aina ollut erittäin eläinrakas ja etenkin kissat ovat valloittaneet sydämeni pienestä pitäen. Ansioluettelossani voisi lukea "puhun kissaa". Olen opiskellut aikoinaan ylioppilaaksi, matkailualan perustutkinnon ja myöhemmin tietojenkäsittelyn tradenomiksi. Matkailuala ei ole kutsunut puoleensa, mutta "tradenomin töitä" on tullut tehtyä viimeiset 8 vuotta eli paljon tietokoneella istumista, paperinpyörittelyä ja kaikenlaista visuaalista suunnittelua. Pala palalta olen löytänyt omaa polkuani ja se polku johdatti minut auttajaksi - valotyöntekijäksi.

Astrologia - pala kakkua

Astrologia on ollut osa elämääni lapsesta saakka; aikuisikään asti paljon suppeammassa roolissa ja monien muiden tavoin puhuin horoskoopeista, kunnes päätin osallistua astrologian perusteita käsittävälle kurssille. En ennen kurssia ymmärtänyt juurikaan syntymäkartan rakenteista tai sen tulkitsemisesta, mutta olin opiskellut paljon mm. eläinradan merkkejä ja sen myötä pystyin sisäistämään asiat nopeasti aluksi oman syntymäkarttani ja sen jälkeen toisten karttojen kautta. Toki palava halu oppia lisää edesauttoi sitä, että oppi meni myös perille.

Olen aina ollut todella utelias ja halukas oppimaan kaikkea uutta. Painotus todellakin sanalla kaikkea. Saatan istua aamyöhön asti koneella ja luen jostain asiasta, mikä sillä hetkellä kiinnostaa. Sen takia minun kanssa ei kannata pelata Trivial Pursuitia. Olen myös ollut aina tosi kiinnostunut siitä, miten ihmisen mieli toimii. Kaikki uusi tieto täytyy myös saada jakaa muille ja ystävät saavat sitten kuulla vähän väliä, että mitä kaikkea kivaa olen tällä kertaa keksinyt. Onneksi minulla on kärsivällisiä ystäviä ja ehkä heille on harjoituksen myötä kehittynyt jonkinlainen Anne-suodatin.

Ikuinen oppija - ainainen opettaja

Astrologian peruskurssin jälkeen oli useampi jatkokurssi, asiaan perehdyttiin vielä syvemmin ja huomasin löytäneeni jotain, mikä ensimmäistä kertaa elämässäni tuntui minulle todella helpolta oppia ja tajuta. Englannin opiskelun aloittaminen 3. luokalla on saanut minussa aikaan tällaisen samankaltaisen innostuksen. En olisi tahtonut opiskella mitään muuta kuin vain englantia päivästä toiseen. Astrologia on myös omanlaisensa kieli ja tunsin löytäneeni oman äidinkieleni pitkän kadoksissaolon jälkeen uudelleen.

Olen suuri itseopiskelun kannattaja, mutta aika ajoin ohjausta tarvitaan myös toisilta ihmisiltä ja ryhmän tuomalta energialta. Hyvin nopeasti huomasin, että minun tapani niin astrologiassa kuin tulkinnoissa on toimia intuition johdatuksella eikä tuijottaa yksittäisiä tekstejä ja toimia jonkun toisen ajatusten kautta. Sinä joka luet tätä ja mietit, että miten Tarot -kortteja tai astrologiaa voi oppia, niin siihen on yksi ainut keino: tekemällä ja harjoittelemalla. Rohkeasti yrittämällä. Jokainen oppii varmasti, kun siihen on tahtoa. Hakeutuminen "samanmielisten" kanssa yhteisiin tilaisuuksiin ja ryhmiin myös edesauttaa aina. Kyllä teorianopiskeluakin tarvitaan etenkin astrologiassa ja PALJON, mutta myös halua soveltaa tietoa ja katsoa, miten astrologia toimii omassa elämässä. Oma tähtikartta on se, mistä opiskelu aloitetaan :)

Tarot ja tunteiden tunnistaminen

Teini-iässä tein korttitulkintoja perinteisillä pelikorteilla, sillä tuolloin ei Tarot-kortteja löytynyt niin helposti Seinäjoen kaltaisesta maalaiskaupungista, missä perinteiset arvot ovat vakaasti kivijalkana. Internetnetaika ja verkkokaupat olivat vasta tuloillaan, joten pelikortit olivat ainoat, mihin minulla oli kosketuspintaa. Niitä ei myöskään katsottu kieroon - olin tuolloin todella varovainen siitä, mitä itsestäni annoin ulospäin näkyä, sillä muutenkin hankala teini-ikä olisi todennäköisesti hankaloitunut entiseltään, jos olisin saanut lisänimen noita-akka. Myöhemmin aikuisiällä hankin ensimmäiset Tarot -kortit, mutta tuo kyseinen pakka ei koskaan istunut käteeni ja käyttötarkoitukseeni, vaikka miten yritin.

Päädyinkin myymään kortit pois myöhemmin ja vietin useamman vuoden etsien omaa paikkaani tässä maailmassa - hyvin pitkälti myös kieltäen sen, mikä taitoni ja osaamiseni todella on. Aloin saada paniikkikohtauksia jälleen, ensimmäisten ilmettyä todennäköisesti jo alakoulussa. Joskus lukioikäisenä tajusin ensimmäisen kerran, mitä ne todella olivat, kun ensimmäisen kerran sain kuulla, että on olemassa sellainen asia kuin paniikkikohtaus. Olin todella huonossa kunnossa alaselästäni ja myös kilpirauhasen vajaatoiminta puhkesi. Kaikki tuntuu vuosikausia myöhemmin niin selkeältä, mutta silloin tuntui vain, että asiat leviää mäkeen niinkuin ne kuuluisat jokisen eväät.

Paniikki oli oman äänen hiljentämistä ja selkäkivut alkoivat, kun yritin työntää kaiken huolen, murheen ja pahan olon jonnekin taka-alalle sen sijaan, että olisin käsitellyt niitä rehellisesti itseni kanssa. Muille voi valehdella silmät ja korvat täyteen (se ei ole kuitenkaan kovin hyvä idea), mutta siinä kohtaa kun alkaa valehdella myös itselleen ja uskoo niitä valheita, ollaan jo aika kaltevalla polulla. 

Kehoni siis alkoi reagoimaan ja sinne sun tänne alkoi ilmaantua erilaisia kipuja ja vaivoja, mihin ei lääkärissä löytynyt mitään selitystä. Tai olihan aina se sama sävelmä (kaikella kunnioituksella lääketiedettä kohtaan); "liiku enemmän, syö vähemmän, älä stressaa, koita nukkua paremmin". Minua ei otettu koskaan tosissaan, ei tutkittu muutamaa verikoetta enempää, mutta masennuslääkkeitä kyllä tarjottiin ja niitäkin söin jonkin aikaa, kunnes yhtenä kauniina päivänä olin entistä huonommassa kunnossa ja 3 päivää kestävässä paniikkikohtauksessa. Kynnys hakea apua pahentuneeseen tilanteeseen oli suuri, koska niin usein lähdin lääkärin pakeilta pois itku silmässä kuultuani, että olen vainoharhainen ja sekaisin ja että ei kannata liikaa lukea internetin palstoja tehden itsekehitettyjä diagnooseja.

 

Uskalla nähdä!

pexels-photo-447329.jpeg
 

Päätinkin hoitaa homman itse, niinkuin tapoihini kuuluu. Tai en siinä tilanteessa kyllä tiedostanut mitään päättämistä kovinkaan vahvasti. Vuosia kestäneen työskentelyn jälkeen alkoi näkyä valoa jonkun tunnelinomaisen käytävän päässä. Astrologia kertoo, että olen tuossa ajassa elänyt Pluto AC:lla nimistä transiittia, joka kyllä edelleen vaikuttaa jollain tasolla, mutta hitaasti se on siirtymässä kauemmas nousumerkiltäni. 10 vuotta sitten olin aivan eri ihminen - en tunnistaisi enää itseäni siitä haamukuvasta, mitä tuolloin olin. 10 vuotta sitten en olisi koskaan uskonut, että olisin tässä tilanteessa, missä elän nyt. Ei tämä elämä mitään täydellistä ole, mutta ei sellaista ihannetta ole olemassakaan. Sisäinen maailmani on löytämässä tasapainonsa ja kaikki muu seuraa perässä.

Pitkän etsintämatkan jälkeen löysin Tarot-kortit uudelleen elämääni yhdessä uuden innostuksen eli numerologian kanssa. Löysin itselleni soveltuvan pakan, joka kirjaimellisesti alkoi "puhua" minulle siitä sekunnista lähtien, kun ne ensimmäisen kerran käsiini sain. Hyvin pian alkoi myös aikaisemmin mainitsemani astrologian peruskurssi. Löysin elämääni monia ihania ihmisiä, joiden kanssa pystyin puhumaan avoimesti aivan kaikesta - ei tarvinnut pelätä, että minua katsottaisiin jotenkin kieroon ja samalla sain myös uutta katsantakantaa toisten pohdintojen kautta. Samankaltaiset mielet löytävät toisensa, jos annat itsellesi luvan loistaa.

Vaikka nyt hyvin pitkälti annan ymmärtää, että yksin tässä on ryskätty läpi tuskan ja tuiverruksen, niin nostan elämäni ihmiset (ja eläimet) äärimmäisen suureen arvoon. Olen Nousukauris, jonka motto tuntuu useimmiten olevan "ei tartte auttaa, tästä mennään läpi vaikka väkisin ja pää kainalossa"; Kuu Skorpioni, joka piilottelee asioitaan viimeiseen asti ja Aurinko Leijona, jolla on suuren suuria vaikeuksia myöntää omaa epäonnistumistaan. Arvostakaa elämässänne niitä ihmisiä, jotka ovat tärkeitä. Antakaa heille aikaa, anteeksi, apua ja arvostusta. Pyytäkää heiltä näitä samoja asioita. Puhukaa, tuntekaa, olkaa avoimia. Kokekaa asioita yhdessä. Elä ja jaa elämääsi sellaisten ihmisten kanssa, jotka todella tuntuvat oikeilta. Jos joku puristaa sinut kuviin, vie aivan jokaisen pienimmänkin energiapisaran, etkä koskaan saa mitään takaisin siitä ihmissuhteesta millään tasolla, niin mieti tarkkaan, miksi pidät sellaista ihmistä elämässäsi. Älä haaskaa kallisarvoista aikaasi miellyttämiseen.

 

Haluatko tutustua itseesi paremmin?

pexels-photo-556665.jpeg
 
 

Valopää

Kun joku kysyy, mitä se valoenergia oikein on, niin ensimmäisenä tekee vain mieli sanoa, että ei sitä voi sanoin selittää. Se pitää kokea! Se on kyllä aikalailla totta, mutta lyhyesti sanottuna valoenergiahoito on tätä: Minä kanavoin käsieni kautta energiaa (rakkautta) hoidettavan kehoon. Toimin vahvasti intuitiolla ja hoidettavan keho kertoo, missä kipu sijaitsee. Kipu voi olla fyysistä ja/tai erittäin usein henkistä. Nyt kun aikaa on mennyt ja luottamusta omaan tekemiseen on tullut lisää, olen huomannut pientä kehitystä; kipukohtia näytetään minulle myös visuaalisesti. Lisäksi saan hyvin usein yläkerrasta erilaisia viestejä ja toisinaan viestit tulevat suoraan hoidettavalle itselleen perille esim. edesmenneen läheisen ilmestymisenä mielikuviin. Hoito on täysin turvallista ja mitään pelättävää ei siinä ole. Toisille tulee kuuma hoidon aikana, toisille taas vilu. Jos hoidettava pyytää, että ei halua kuulla mitään viestejä henkimaailmasta, niin silloin en niitä kerro. Huomaan myös hyvin nopeasti, jos hoidettava ei tahdo kertoa tai keskustella asioistaan - silloin niistä ei puhuta, sillä kaikki tärkein kuitenkin tapahtuu hoidon aikana ilman sanojakin. Minä pidän kosketuksesta, joten hoidon aikana pidän käsiäni erittäin paljon kiinni hoidettavassa. Hoidon aikana en juurikaan juttele, mutta ennen ja jälkeen pyrin kyselemään ajatuksia hoitoa ajatellen.

Vaikka olen tehnyt valoenergiahoitoja vasta alkuvuodesta 2017, niin tuntuu, että olisin hoitanut ihmisiä ja eläimiä tiedostamatta jo paljon pidempään. Hoitaminen tulee koko ajan vahvemmaksi ja siitä muotoutuu osa minua. Jokainen hoitaja on omanlaisensa ja jokainen energiahoito on erilainen kokemus. Asiakkaan tulee löytää sellainen hoitaja, kenen hoitotavasta pitää ja tietenkin tärkeää on myös henkilökemiat.

Meidän ihmisten mieli on ihmeellinen ja monikerroksinen kokoelma muistoja hyvistä ja sitten niistä vähemmän mukavista asioista, joita olemme elämän varrella saaneet kokea. Etenkin ne kurjemmat kokemukset voivat jäädä kiinni meidän kehon muistiin, tukkien energian oikeanlaisen virtauksen ja tehden olostamme tukkoisen, voimattoman, uupuneen ja väsyneen. Vanhat muistot raahautuvat mukana, muistuttaen uusissa tilanteissa olemassaolollaan. 

Hoitajana ja yleisesti auttajana oma erityisosaamiseni on auttaa asiakasta löytämään näitä, joskus jopa vuosikausia sitten tapahtuneita asioita syvimmistä sielun sopukoista ja auttaa päästämään näistä kehon virtauksia tukkivista "haamukivuista" irti - juuri siinä määrin ja niin nopeasti, kuin on sallittua. Aikatauluja ei ole ja jokaisen tarina on erilainen. Hoidettavan täytyy ehdottomasti haluta irtipäästöä myös itse - kaikki lähtee aina omasta vapaasta tahdosta.

Muistathan, että vakavissa terveyteen vaikuttavissa tilanteissa tulisi AINA ensisijaisesti hakea apua terveydenhoitoa tarjoavilta tahoilta. Jos tarviset apua virallisten auttamiskanavien löytämiseen, niin autan parhaani mukaan.

 
 

Tahtoisitko avata itsesi universumille? 

pexels-photo-205000.jpeg
 

Olen suunnattoman onnellinen, kun asiakas palaa luokseni uudelleen ja hän on valmis jatkamaan oman elämänsä tutkimusmatkaa ja minä saan olla siinä apuna. Uskon läheisyyden ja kosketuksen parantavaan voimaan ja sen vuoksi minun tekemissä valoenergiahoidoissa kosketus on aina ensijainen tapa hoitaa ja samalla hoidon vaikutus vahvistuu. 

Tapani tehdä hoitoja kuin myös tulkintoja, on hyvin intuitiivinen. En noudata mitään kaavoja tai tarkkoja sääntöjä - hoidan sitä kohtaa kehosta, mikä kaipaa eniten hoitoa. Pyrin kuitenkin jokaisessa hoidossa käymään koko kehon läpi, että tasapaino säilyy. Niin kuin ylempänä jo kerroin, hoitojen aikana hoidettava voi saada viestejä myös henkimaailmasta tai omilta oppailtaan. Hyvin usein minulle myös osoitetaan, missä ne eniten hoitoa tarvitsevat kipukohdat hoidettavan kehossa ovat. Toisinaan hoidettavan kipu tuntuu omassa kehossani, joskus se on aivan visuaalisesti nähtävissäni, joskus taas aistin hajuja ja makuja. Jos sinua kiinnostaa tietää enemmän valoenergiahoidosta, niin ota yhteyttä ja kerron mielelläni lisää! Lisää lukemista löytyy myös Palveluiden esittelyistä.

Tekemäni tulkinnat ovat auttavia ja rohkaisevia. En tarjoa sinulle valmiiksi pureskeltuja ohjeita, sillä se ei ole tehtäväni. Minun roolini on auttaa näkemään erilaisia vaihtoehtoja ja kerron, jos jokin reitti vaatii erityisen tarkkaa pohdintaa ja varovaisuutta. Potkin kevyesti takapuoleen, jos et meinaa uskaltaa ottaa selkeää onnenkantamoista vastaan tai tiedostaa omaa erityisosaamistasi - sinä itse päätät loput.

Tykkään:

Astrologiasta, kirjoittamisesta, kissoista, koirista, puolisostani (kirjoitan ajatuksenvirtaa ja puoliso tulee vasta tässä kohtaa - tuleekohan satikutia), ystävistäni, taiteesta, aamuun asti valvomisesta, musiikista, luonnosta, ihmisten auttamisesta, joulusta, veden äänistä, tuulesta, lukemisesta, kaikenlaisesta käsillä näpräämisestä, maalaamisesta, Crowleyn Tarot-korteista, numerologiasta, Oshosta, ruoanlaitosta, punaviinistä, kukista, hyvästä kahvista, jasmin teestä, kynttilöistä, laukuista, saunomisesta, sarkasmista, elokuvista, tv-sarjoista, penkkiurheilusta, puutarhanhoidosta, laiskottelusta, sisustamisesta, nukkumisesta, suklaasta, juureksista, sushista, asioiden tutkimisesta, uusien asioiden opiskelusta, kissavideoista, nauramisesta, vanhoista huonekaluista, Teddy-nalleista, tekniikasta, järvimaisemasta, vadelmista, elämänkerroista, villasukista, kirpeistä irtokarkeista ja pehmeistä pussilakanoista.

Anne Mari